Edellisessä postauksessa mainitsemani Thonet tuolin kanssa lähdettiin liikkeelle tämän näköisissä merkeissä. Istuinvanerista puuttui palanen ja koko tuoli oli kauttaaltaan paksun petsilakan peitossa. En henkilökohtaisesti pidä lainkaan petsilakoista, jotka jättävät aina jokseenkin muovisen lopputuloksen. Lakan seassa oleva petsi ei imeydy puun vaan jää puun pinnalle. Petsiä pelkästään puulle levittäessä syntyy sävy, johon vaikuttaa myös puu. Puun oma sävy siis korostuu, samoin puulajin tekstuuri, kun väri imeytyy puuhun eikä jää vain pinnalle.
Thonetin restaurointi alkoi tuolin purkamisella. Omaa työtä nopeuttaa ja helpottaa aina jos tuolin saa osiin. Miettikää tässäkin kohtaa hiomista jokaisesta liitoskohdasta. Hion ensimmäisen pinnan yleensä koneella ja viimeiset käsin. Osissa olevan tuolin kanssa työ menee nopeammin ja lopputulos on siistimpi.
Uusi istuinvaneri on sävytetty vesipetsillä samaan sävyyn rungon kanssa. Sävynä on käytetty antiikkipetsiä, joka vain käytännössä patinoi puun. Thonetin istuinvanerit ovat yleensä 3-4 millimetrin vahvuisia ja näitä saa uusia usein. Vanerin irrotessa reunoista heikkenee samalla vanerin kestävyys painon jakautuessa epätasaisesti. Usein istuimet menevät rikki säilytyksessä ja saadessaan kosteutta. Thonetin leimat ovat onneksi rungossa eli näitä istuimia voi hyvin vaihtaa leimoja menettämättä.
Thonetin pinta on värjätty öljypetsillä. Öljypetsejä löytyy myös valmiina, mutta teen asiakastöihin värit aina itse. Näin löytyy parhaiten alkuperäistä vastaava sävy. Öljypetsi on miellyttävä käyttää ja sillä saa mielestäni kauniimman lopputuloksen vanhojen kalusteiden kanssa. Vanhassa pinnassa on usein jälkiä, joihin vesipetsi ei edes tartu ja näin ollen vain korostaa niitä. Öljypetsillä näitä kohtia pystyy taas hyvin häivyttämään.
Tämän näköinen tästä Thonetista tuli. Sävy punertaa kuvissa hieman todellisuutta enemmän. Pintaan on öljypetsin päälle laitettu väritön sellakka. Sellakkapinta on lopuksi vielä vahattu. Vahalla saadaan kosteuden arkaan sellakkaan kestävyyttä ja kaunis himmeä kiilto.
Käsittämättömän upeaa työtä! Ja kiitos, kun kerrot eri työvaiheet ja käyttämäsi pinnoitteet yksityiskohtaisesti. Ei voi kuin ihailla tuota työstettyjen materiaalien vankkaa tuntemusta. Hienoa työtä!
VastaaPoistaT. Laila
Kiitos Laila! :)
PoistaOmpa hieno! Mukava nähdä tämmönen entisöintiversio niin samanlaisesta työstä, kuin mitä itselläkin on tekeillä. :) Ostin torista kolme thonetin kaltaista tuolia (mitään leimoja en löytänyt ja istuimet tuskin alkuperäisiä, mutta vanhoja ovat) jotka vaativat kaikki aika laajaa entisöintiä: rapistuneiden pintojen lisäksi myös tuolin kaarissa oli joitain halkeamia, istuinvanerit tarvitsee vaihtaa ja osien kiinnityksistä löytyy joitain edellisten omistajien "korjauksien" outoja ratkaisuja (esim. jonkun ilmeisesti pudonneen ruuvin paikalla 3 naulaa...), joiden kanssa saa tosissaan vähän miettiä, että mitähän oikein keksisi. :D Aika iso pala purtavaksi tämmöselle amatöörinikkaroijalle, onneksi työväenopiston entisöintikurssilta saa jotain käytännön neuvoja. :')
VastaaPoistaKiitos Helmi! Tästäkin tuolista löytyi nauloja muutaman ruuvin paikalta :)
PoistaIhan mielettömiä töitä! Pelkästään näiden kuvien katsominen saa hyvälle tuulelle. Niistä välittyy sellaista ammattitaitoa ja osaamista, mitä ei voi kuin ihailla.
VastaaPoistaKiitos Aki ihanasta kommentista! :)
Poista