Muuta viikko taakse päin sain surullisen puhelun heti aamusta. Ludde oli yön aikana nukkunut pois. Ludde oli vasta seitsemän ja puoli vuotias, joten tilanne tuli järkyttävänä yllätyksenä kaikille. Omassa arjessani Ludde ei ole enää ollut viimeisen vuoden aikana mukana, mutta olemme usein käyneet poikien kanssa yhdessä kävelyillä. Samalla viikolla ennen surullista sunnuntai aamua, kävin Vilgotin kanssa ihan sattumalta moikkaamassa Luddea. Molemmat saimme kauniin viimeisen hetken tietämättämme.
Kaikki eivät varmasti osaa ymmärtää suunnatonta surua, kun eläin lähtee pois. Olen valtavan onnekas kaiken tämän surun ja menettämisen tuskan keskellä, koska ymmärrän mitä eläin voi ihmiselle merkitä. Ludde oli onnellinen ja täynnä elämää, aina omilla karkumatkoillaan ja tutkimassa kaikkea. Luddelle pihan suihkulähde oli valtava vesikuppi, jokainen eläin kaveri ja jokainen sää oli hyvä sää riehua ulkona. Olemme muistelleet hyviä hetkiä Ludden kanssa ja miten onnekkaita olemme olleet juuri tämän koiran kumppaneina. Ludde sai elää Vanhassa Porvoossa, vapaana Domargårdilla ja kesällä saaressa Vessöössä. Kaikissa paikoissa on eletty täysillä ja onnellisena.
Raskainta tässä hetkessä on se, että maailman paras lohduttaja ei ole täällä enää. Pelkästään muistot ja valtava ikävä. Lepää rauhassa pikkuinen.
Otan osaa. Rakkaan ystävän menetys on aina suuri suru. Muistot säilyy ja elämä elävillä jatkuu.
VastaaPoistat. Sirkka Eronen
Varmasti niin ihanan ja onnellisen elämän Ludde eli<3Pala nousi kurkkuun ja muistot omista menneistä rakkaista lemmikeistä.Voimia suruun.t.Sole
VastaaPoistaVoimia teille♥
VastaaPoistaMinulla on aina ollut lemmekkejä ja herkkänä ihmisenä tiedän, miltä lemmikin menetys tuntuu.
Edellenin lemmikkini oli kissa ja siitä, kun jouduimme luopumaan päätin, että minulla ei tule olemaan enää koskaan lemmikkiä. En kestä enää yhtään lemmikin menetystä! ....no sehän oli ennen Niiloa♥ Omaa pikkuista koiruliani...♥..:)