Sinisen sohvan tarina

Tässä varmasti kesän isoin ja hurjin maalinpoistotyö. Osittain myös siksi, että se osui kovimmille helteille. Tämä taitaa olla myös ensimmäinen sivusta levitettävä työn alla omalla verstaallani. Pienemmissä tai modernissa kodeissa moni kokee tämän huonekalun isoksi ja hankalaksi. Myös talonpoikaiskalusteiden kovin trendi on hiipunut ainakin hetkeksi. Näiden harvempaa restaurointia selittää varmasti myös työmäärä, kun kyseessä on maalinpoisto tai isommat puukorjaukset. Oikeasti nämä ovat sänkyjä – eivät sohvia – mutta nykyihminen mieltää tämän selkeämmin sohvaksi selustan takia. Selustan tarkoitus on aluperin ollut suojata nukkujaa vetoisessa talossa.

Aina sitä varovasti haaveilee, että maalipoistossa paljastuisi jotain poikkeuksellisen hienoa. Tässä tapauksessa kävi juuri niin. Vaikka sininen maali paikoittain päällemaalausten alta kurkistelikin, en missään vaiheessa uskonut sen olevan alkuperäinen. Sellaiseksi se kuitenkin paljastui useamman kerroksen alta. Sohvan selustasta löytyi myös ihana kaiverrettu piirros, joka sai hymyilemään.

Asiakkaan isä on aikoinaan korjannut sohvan puuosia. Jalat on vaihdettu kokonaan uusiin, samoin osa vetolaatikon etureunaa. Asiakas pohti aluksi pitäisikö nämä uusia, mutta olin ehdottomasti vastaan. Tämä isä on tehnyt upeaa työtä ja samalla osat ovat kaunis pala historiaa sekä muisto.

Sohva sai siis täydellisen maalinpoiston. Tämän jälkeen katsottiin, mitä alta lopulta löytyi. Kulunut sininen pinta sai vain hieman paikkausta ja tasoitusta öljyllä sekä pigmenteillä. Esiin kaivetun alkuperäisen pinnan annettiin siis olla mahdollisimman vähällä korjailulla. Asiakkaan isän tekemät osat käsittelin ruskealla patinoinnilla. Vetolaatikon edustassa (alkuperäinen osa) oli enää hieman jäljellä sinistä maalia ja loogista oli siis jättää jalat pelkälle patinalle. Näin ne olisivat varmasti olleet myös alkuperäisinä. Pidän myös itse siitä, että tämä osa sohvan historiaa saa selvästi näkyä.

Varmasti joku kauhistelee valkoista päälle maalattua pintaa tämänkin esineen kohdalla. Olen itse urani aikana oppinut, että nämä toimenpiteet ovat osa historiaa. Monen esineen kohdalla myös pelastus, koska vaihtoehto on usein maalaamiselle ollut polttaminen. Tässäkin tapauksessa valkoinen maali kultaisine koristeineen on antanut sohvalle jatkoajan talossa.