Jostain syystä ulkona vallitseva lähes täysipäiväinen pimeys ja utuinen tihku antaa itselleni lisää energiaa. Olen se tyyppi, joka lähtee juoksemaan vesisateella ulos ja kesällä viihdyn parhaiten matolla – ellei sada. Omistan täydelliset kumisaappaat, vedenkestäviä juoksusukkia ja kokoelman öljykangastakkeja. Olen siis syksyihminen.
Rakkauttani syksyä ja vesisateita kohtaan ei voisi paremmin korostaa uusi keltainen sadetakki. Tämän ostettuani odotin ensimmäistä sadepäivää keltaisen sadetakin kanssa hartaasti. Kun se viimein saapui ajoin nopeasti töistä kotiin ja Vilgotin kanssa ulkoisemaan. Sadetakki on Tretornin unisex-malli eli ihanan iso ja tilava. Testasin K-raudassa (joka muuten myy tätä myös sinisenä ja vain muutamalla kympillä ainakin Porvoossa), että alle mahtui hyvin myös takki. Isosta koosta huolimatta sadetakki istuu hyvin vähemmilläkin kerroksilla. Pitkänä ihmisenä olen myös super iloinen kerrankin sopivan pitkistä hihoista. Usein olen ikävän valinnan edessä – liian lyhyet hihat tai liian iso vaate sopivilla hihoilla.
Olen viime päivinä törmännyt somessa useampaan erittäin valkoiseen kuvaan lumen kaipuisella tekstillä varustettuna. Nämä ovat kuvia tasan vuoden takaa, kun maa oli jo valkoinen. Lumi luo valoa, mitä toki itsekin valokuvaajana välillä kaipaan. Syksy on kuitenkin suosikki kaikesta huolimatta.
Kaivataanko siellä jo lunta vai pitkää syksyä?
Lähetä kommentti